Nimijuhlat juhlittu ja arkeen palattu

Nyt on juhlat takana päin. Juhlat meni kivasti, ja kaikki paitsi mummuni pääsi paikalle. Samalla juhlittiin vanhemman tyttären synttäreitä, mutta harmiksi hänen kummit eivät pääseet paikalle.

Tarjolla oli suolaista ja makeaa, ja muuten meno oli rentoa. Lapset leikkivät välillä sovussa ja välillä pienen kinastelun kera. Suurin kinastelun aihe oli kun meijän isompi prinsessa sai potkupyörän lahjaksi isovanhemmiltaan, ja kaveri olisi sitä tietenkin halunnut yhtä kovasti kokeilla. Onneksi hällä oli oma potkupyörä autossa ja pääsivät molemmat ulos niillä ajelemaan. Voi sitä ilon ja onnen määrää kun niillä potkuteltiin. Juhlien jälkeen onkin tasaiseen tahtiin käyty potkuttelu lenkeillä. Meidän neidillä meinaa vaan olla sellanen tyyli, että kun lenkille lähdetään varustuksella äitillä vaunut ja koirat, neidillä potkupyörä, niin jo ensimmäisen risteyksen jälkeen haluaisi neiti joko työntää vaunuja tai kuljetta koiria, ja äitille jääkin sitten potkupyörän kantaminen. Mutta on se silti niin ihana tuo meidän 2vuotias neiti <3

Lahjaksi tuli muun muassa legoja, pieni katuharja (meillä ollaan kovia harjaamaan) koruja, teesetti leikkikeittiöön ja muita mukavia lahjoja.

Meidän pikkuinen prisessa juhli itselleen varsin tyypillisellä tavalla nukkuen koko juhlan läpi. Sen verran oli hereillä, että otti vieraat vastaan ja sen jälkeen nukahti kummisedän syliin. Suloista!

Harmittaa vaan kun oon niin surkea juhlaemäntä. Mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla vähän paremmin.

Valmistelut etenee

Juhlavalmistelut etenee, ja nyt on tarjottavien nimikyltit valmiina. Vielä pari puuttuu, mutta ne teen sitten kun tiedän tarkemmin.

Käytin samaa kartonkia (helmiäisvalkoinen ja omenanvihreä) kuin nimiviirissäkin, josta mahdollisesti kuvaa myöhemmin.

Taittelin kartongin palat kolmioksi, ja liimasin yhteen. Sitten vaan kirjottamaan. Pienet jutut tekevät juhlasta juhlallisen, ja pienellä vaivalla saa kaunista.

Ihan jo alan innolla odotamaan juhlia, varsinkin noita tarjottavia. Varsinkin suolaiseen puoleen oon yrittäny panostaa, sillä se on aina se mistä vieraat tykkää. Vaikka onhan se kakku ja muu makeakin hyvää, mutta rajansa senkin syömisessä on.

Mä jatkan valmisteluita, nauttikaa te maanantai päivästä. Toisaalta ihana pesiä vaan täällä kotona kun ulkona sataa oikein kunnolla.

Tein itse ja säästin

Vihdoin sain olohuoneen päätyikkunalle valon. Ensin siinä roikkui pariviikkoa pelkkä johto ja sen perässä hehkulamppu. Tykkäsin siitäkin. Mieheltä pyysin apua, että olis porannu purkin kanteen reijän. Noh, menin sitte ja tein sen itse, kun meinas se avun saaminen vähän kestää. Naula ja vasara, ja niiden avulla tein sopivan kokosen reijän kanteen. Piirsin ensin oikean kokoisen ympyrän kanteen ja sen mukaan sitten reikä siihen. Harmi ku en eri työvaiheista ottanu kuvia. Oli taas niin kova kiire. Tässä kuitenkin valmis tuote.

Juhlat lähenee

Meillä on pian juhlat. Juhlitaan meidän kaksi vuotiasta Midi-ihmistä ja samalla Mini-ihminen saa nimen. Tänään kirjotettiin miehen kanssa maistraatin paperiin tytön nimi, ja huomenna paperi lähtee postilla eteenpäin. Tyttö saa kaksi nimeä kuten isosiskonsakin. Etunimi on valittu sen perusteella mikä on tytölle sopinut luonteen ja muun perusteella ja mistä olemme molemmat erityisesti tykänneet. Toinen nimi on suvusta, kuten isosiskollakin. Tällä kertaa nimen keksiminen tuntui jotenkin erityisen vaikealta. Halusimme kuitenkin nimen joka sopii isosiskon nimen kanssa mutta ei ole liian samanlainen. Toinen nimi tulee suvusta, tällä kertaa miehen puolelta. Nimet ovat molemmilla tytöillä melko lyhyet. 

Juhla järjestelyt oon jo alottanut koristelujen ja leipomusten merkeissä. 

Ensin ajattelin väriteemaksi valkoista ja vaaleanpunaista, mutta koska en löytänyt heti (hätänen minä) valkoista ja vaaleanpunaista silkkipaperia, niin päädyin sitten vaihtamaan väriteemaa. Sillä ratkaistu. Väriteemana siis kesäisen vihreä ja valkoinen. PomPomit on jo tehty, samoin nimen kertova nimiviiri. Viimeksi isosiskon nimijuhlissa vaan kerroimme nimen ja se oli kakun päälle kirjotettu. Nyt kuitenkin ajattelin että viiri saa kertoa nimen, ja vieraat näkevät sen heti tullessaan. Viimeksi oli nimittäin niin että jouduimme monta kertaa toistamaan nimen, jotta sen varmasti jokainen kuuli ja ymmärsi. Nyt kun se on valmiiksi isolla kirjoittu niin ei pitäisi olla tätä ongelmaa. Toivottavasti. Vauva tulee todennäköisesti nukkumaan aikalailla koko juhlan ajan ulkona vaunuissaan. Tämähän ei haittaa, sillä silloin meillä jää kunnolla aikaa juhlia isosiskoa ja hän saa tarvitsemansa huomion kakun kynttilöiden puhalluksesta ja lahjojen avaamisesta lähtien. 

Äitini ja siskoni tekee Midi-ihmiselle täytekakun, ja mä teen sitten vauvan nimikakun. Innolla jo odotan millainen fantasia-kakku sieltä on tulossa. 

Isovaari on luvannut osallistua kattaukseen voileipäkakun ja lohen osalta. Sitten on vielä suolasen piirakan ja pienten suolasten palojen tekeminen. Eilen leivoin lusikkaleipiä, ja voin kertoa että oli ihan perseestä. Vika oli varmaan lusikassa, ei se ainakaan miehen tekemässä taikinassa ollut. Oikeesti. Olis pitäny varmaan olla sellanen vanha syvä lusikka, eikä näitä nykypäivän lusikoita, missä ei pysy mikään mutta ne on mukavia suussa.

Vielä olis paljon tehtävää, ja ensviikko meneekin hyvin pitkälti järjestelyissä, kauppalapun kirjottamisessa ja arjesta selviämisessä. Viikko ohjelmaan mahtuu myös omalta osalta jälkitarkastus ja kampaaja, toista näistä innolla odottaen. 

Tervetuloa!

Pistin uuden blogin pystyyn, ajatuksena kerätä tänne juttuja meidän arjesta täällä Orrelassa. Pidetään alkuperäinen Orrela -blogi enemmän remonttipainotteisena ja sinne kirjottelen aina kun jotain remonttiin tai rakentamiseen liittyvää on käsillä.


Meitä on neljä. Minä, Hän, Midi-ihminen ja Mini-ihminen. Pian meillä vietetään nimijuhlia kun Mini saa nimen ja samalla juhlistetaan Midin kaksi vuotis synttäreitä.


Tervetuloa seuraamaan tämän konkkaronkan elämää!